Käyttäjäkokemuksia

Reija, 24 v.

kirjoitettu vuonna 2009

Luin lehtiartikkelin kuukupista jo muutamia vuosia sitten, ja kiinnostus heräsi hetkellisesti. Kuitenkin ujosteltuani "hippikauppaan" menemistä ja näinkin intiimistä vekottimesta siellä rastapäiseltä nuorukaiselta kyselemistä, jätin sen homman sikseen. Aikaa kului, ja tällä välillä kerkesin muuttaa ulkomaille. Täällä törmäsin taas lehtikirjoitukseen, jossa kuukupista kerrottiin vaihtoehtona hiostaville siteille. Heti sitten kotona aloin tehdä armotonta tiedonhakua netissä, ja viimeistään kun löysin Kuukuppikunnan sivut, minulle valkeni, että tälle "kumilurtsukalle" on annettava tilaisuus näyttää mihin se pystyy. Koetin ensin löytää kyseisen vehkeen apteekista, mutta tämä taitaa olla hiukan takapajulaa tässä suhteessa, sillä minulle pyöriteltiin vain silmämunia kysyessäni kuukuppia. Takaisin siis netin pariin, ja löytyi kun löytyikin pieni yritys, joka valmistaa kankaisia kestosuojia ja tilaa Mooncupia Brittilästä. Aikani siinä mietittyäni, mahtaako torttuni olla sitä pienempää vai isompaa sorttia, tilasin pienemmän eli B(efore childbirth), koska en ole lapsia vielä maailmaan saattanut.

Paketti kolahti postiluukkuuni, ja ohjekirjan sivut viuhuen opiskelin kupin käyttöä. Eipä aikaakaani, kun pääsin testaamaan kuppia tositilanteessa. Kuitenkin hyvä asia oli se, että saatoin aloittaa kupin käytön rauhassa kotioloissa, kun taisi olla vielä lomaa töistäkin. Olin lukenut, että suuri osa käyttäjistä oli leikannut ns. hännän kupistaan kokonaan pois. Kuitenkin ensin koetin vähän kerrallaan jättää häntää kuppiin, sillä sitä ei niin vaan takaisin liimatakaan, jos tulee toisiin aatoksiin. Lopulta huomasin, että häntä on täysin tarpeeton, sillä kupin pohjasta saa hyvän otteen ihan ilmankin. Eikä se tunnu laisinkaan, kun häntä on kokonaan poissa.

Luulin silloin siteillä pelatessani, että kuukautisteni täytyy olla runsaat, kun toisinaan tuli siitä pampersin kokoisesta yövaipasta ohi tai yli. Vielä mitä, ei tule yön aikana kuppini edes täyteen. Tyhjennän sen nyt totuttuani ja sitä testattuani kolme kertaa päivässä eli 8 tunnin välein. Nyt voisi sanoa kuten "joku Jennifer New Yorkista" – It's amazing! :) Osa tuntuu käyttävän pikkuhousunsuojaa tms. vielä vähän niin kuin varmuuden vuoksi, mutta minun ei ole tarvinnut. Jos on tummat alushousut, se riittää kätkemään mahdolliset kosmeettiset haitat jotka kupin poistosta / liikuttelusta voivat aiheutua (tapahtuu erittäin harvoin). Heitin muuten ison kasan siteitä roskikseen, kun tajusin, että niitä ei tulla tarvitsemaan. Eli jos tulette kylään, en voi "valitettavasti" antaa sidettä tarvitsevalle. :)

Jokunen on kertonut ostaneensa tietyn merkin, ja että se ei ole toiminut, mutta silloin suosittelisinkin, että kokeilisitte jotakin toista merkkiä. Kuvien perusteella tämä Mooncuppini on hännättömänä lyhyempi kuin useimmat muut, ja minusta ainakin tuntuu, että kuppini ei saisi olla pidempi. Eli jos yksi malli ei sovi sinulle, kokeile jotakin toista, vaikka se ei olisi kotimainen tai muuten vaan kaunis. Joku myöskin valitteli, kuinka kuppi ei pysy auki, ja taas näyttäisi, että osassa kupeista yläreuna on paksumpi ja jämäkämpi kuin muissa, ja ehkä tämä vaikuttaa kupin auki pysymiseen.

Hassua lukea kun ihmiset sanovat, että haluavat nyt kokeiltuaan levittää kupin ilosanomaa. Ihan sama nimittäin tapahtui minulle, ja lähetinkin kehuvan sähköpostin jokaiselle tärkeälle ystävättärelleni. Kävi ilmi, että yksi oli jo tyytyväinen käyttäjä ja useat kiinnostuivat ajatuksesta. Sain siskonikin hankkimaan kupin. Ennen vanhaan en olisi missään nimessä laittanut kokemuksiani kuukautisista nettiin kuvan kanssa, mutta kun on kyse näinkin mullistavasta keksinnöstä, olisi suorastaan rikos jättää siitä kertomatta. En ole läheskään niin kyrsiintynyt puolukkapäiviini kuin aikoinaan siteillä pelatessa. Ei tarvitse edes odottaa sitä ensimmäistä tuhrua, jotta voi aloittaa siderumban, sillä kupin voi laittaa hiukan etukäteen, se ei kuivata tai hiosta. Ainoa haaste on muistaa tyhjentää kuppi, kun sitä ei tunne olevankaan.

Hyvästi siteissä hikoava toosa ja liian imukykyisen tampaksin kuivattama reikä. :) Eläköön kuukuppi!

Sini, 21 v.

kirjoitettu vuonna 2009

Lukion ensimmäisellä luokalla kuulin kuukupista ensimmäisen kerran. Oma reaktioni oli samanaikaisesti haltioitunut ja petetty. Mieleen palasi ne kerrat kun valistustunneilla jaettiin käteen nippu näytteitä eri valmistajien siteitä. Teoriassahan niiden käyttötarkoitus oli selkeääkin selkeämpi, mutta käytännössä ne olivat sitäkin inhottavampia. Muistan kironneeni sitä kuinka naiset ovat joutuneet kestämään aikojen alusta asti kuukautisia, silti tämän parempaa keksintöä ei ole olemassa. Onneksi olin väärässä. Kuppi kuulosti jotenkin järkevältä, täysin loogiselta, sellaiselta jota olen kuukautisteni alkamisesta asti manaillut olemassaolevaksi.

Tilasin ensimmäiseksi kupikseni The Keeperin. Kokeilin useita eri taittelutekniikoita ja kuivaharjoittelu sujui hermoilematta. Muutamien kuppikuukautisten jälkeen olin eräänlaisessa uskonnollisessa hurmoksessa ja halusin levittää kaikille kanssakärsijöilleni ilosanomaa. Vaikka kuppi ei ole mitenkään monimutkainen kapistus, se oli onnistunut tekemään yhdestä elämän osasesta helpompaa. Tulostin Kuukuppikunnan sivuilta lappusia ja teippasin niitä lukion naisten vessan seiniin, jos joku muukin kiinnostuisi. Varmasti oma innokkuuteni onnistui karkottamaan monia potentiaalisia kupittelijoita pois, se oli vain mahdoton pyyntö yrittää hillitä itseään.

Kupin suhteen sellaiset asiat kuten rahansäästö ja etiikka ovat korkeintaan hyviä plussia. Vaikkakin arvostan ekologisuutta ja taloudellisuutta jokaisessa hankinnassani, kuukupin käyttömukavuus oli se ykkössijalle sijoittunut. Kuppi kun on kuitenkin herkkä katoamaan. Keeperin kadottua hankin tilalle DivaCupin. Se toimi yhtälailla hyvin, mutta hävisi pian muutossa. Tämänhetkinen kuppini on Lunette. Yritän pitää siitä extrahyvää huolta, mutta ei minua se ylimääräinen rahanmenetys harmita niin paljoa kuin se ajatus että joutuisin palaamaan kertakäyttöisiin kuukautissuojiin.

Susanna, 15 v.

kirjoitettu vuonna 2008

Luin kuukupista ensimmäistä kertaa Demi.fi:stä. Siellä porukka tuntui olevan kovin innoissaan tästä vaihtoehdosta ja puolusteli sitä hanakasti, joten päätin itsekin ottaa selvää, mikä se tällainen oikein on. Niinpä päädyin Kuukuppikunnan sivuille ja seuraavina päivinä etsinkin netistä paikkaa, mistä kupin voisi tilata.

Kysyin äidiltäni, oliko hän koskaan kuullut tällaisesta, mutta hän tuomitsi asian voimakkaasti ja kielsi minua olemasta tekemisissä tämän vaihtoehdon kanssa. Ajatukseni kuohuivat vihaa, sillä olin päättänyt kokeilla jotain uutta ainaisiin kertakäyttösuojiin kyllästyneenä.

Keskustelupalstalla minua neuvottiin käymään kotikuntani apteekissa, ennen kuin alkaisin mitään tilailemaan. Niinpä marssin yksin ja äidiltäni salaa apteekkiin, ja kas, sieltäpä löytyikin minulle Luneten kuukautiskuppi (ilmeisesti kokoa 1). Muutamien kertojen harjoittelun jälkeen opin käyttämään kuppia ja nyt se on ollut minun apunani jo monta kuukautta. Aluksi mietin, että se tuntuu pahasti, mutta antennin lyhentelyn jälkeen ei ole ollut enää mitään ongelmaa.

Erityisesti yöllä kuukuppi on mielettömän mukava, kun ei tarvitse sählätä niiden iänikuisten rättien kanssa peläten, että meneekö nyt yli tai ohi ja vastaavaa. Nykyään en kuukautisten aikana välttämättä enää edes muista, että minulla on ne. Kuppi on tuonut paljon helpotusta elämääni ja suosittelen sitä kaikille, erityisesti vapautta kaipaaville nuorille.

Pinja, 16 v.

kirjoitettu vuonna 2008

Ekan kerran kuukupista luin Demistä. Se rupesi sitten sen verran kiinnostamaan, että päätin ottaa selvää siitä netistä. Netistä sai sen verran hyvää palautetta siitä joten päätin sellaisen hankkia. Hankin sitten apteekista Lunette-kuukautiskupin kokoa 1.

Eka kerta kun yritti sitä sisälle laittaa oli yhtä tuskaa ja sain tapella kupin kanssa monia harjoittelukertoja. En vain saanut sitä sisälle. Lopulta sitten löysin näiltä Kuukuppikunnan sivuilta tuon kannutaittelutekniikan ja heti ekalla kerralla meni sisään tuskatta ja asettui mukavasti.

Eli vinkkinä muille kokeilkaa eri taittelutekniikoit, nimittäin ainaki se perus taittelutekniikka oli mulle huono, koska siit ei tullu tarpeeks pientä.

Amalia, 15 v.

kirjoitettu vuonna 2008

Ensimmäisen kerran taisin lukea kuukautiskupista jostain lehdestä muutama vuosi sitten. Kuukautiseni olivat vasta juuri alkaneet, ja jätin asian sikseen, sillä olin oppinut juuri käyttämään tamponeja. Ne olivat mielestäni huippukäteviä, ja olin varma ettei mikään voisi voittaa niitä.

Viime keväänä löysin kupit uudestaan, kun löysin Demi.fi:n kautta kuukuppikunta.net -sivustolle. Vaikka edelleen olin tamponien kannalla, aloin tosissani miettiä kupin hyötyjä. Lukiessani sain selville, että kuppi on tamponia huomattavasti terveellisempi vaihtoehto esim. limakalvojen kannalta. Minua epäilytti kuitenkin edelleen kupin hinta ja käytön opettelu. Ekologisuus oli varmaan viimeinen tikki hankintapäätökselle, kuppi kun kestää vuodesta toiseen. Marraskuussa 2007 sitten vihdoin marssin apteekkiin ostamaan kuppia. Valitsin Lunette 1 -kupin koon ja kotimaisuuden takia.

Kuukautiseni alkoivat juuri sopivasti parin päivän päästä kupin ostosta, ja pääsin heti testaamaan kuppia käytännössä. Taittelin kupin ohjeen mukaisella tavalla, mutta sisäänlaitto ei onnistunut alkuunkaan. Olin tottunut käyttämään asettimellisia tamponeja, ja niihin verrattuna kupin laitto oli huippuhankalaa ja vaivalloista. Suurin ongelma oli tietenkin kupin koko. Ajattelin, että on tapahtunut varmaan joku virhe, ja olen ostanut vahingossa isomman koon. Mutta ei, niin ei ollut. Vaivuin epätoivoon, kun ajattelin hukkaan heitettyä vajaata kolmeakymmentä euroa.

Aika kului, ja niin alkoivat seuraavat kuukautiseni. Tällä kertaa ajan kanssa hieman kovempia otteita käyttäen ja kipua tuntien sain kupin paikalleen. Sillä kertaa tosin käytin kuukuppikunta.net -sivustolta löytämääni kannutaittelutekniikkaa. Olin samalla hämmästynyt ja iloinen. Kuppi oli miellyttävän tuntuinen, se ei oikeastaan tuntunut paljoa. Noin neljän tunnin kuluttua kokeilin sitten poisottoa. Siitä ongelmat vasta alkoivat. Hyvä kun tunsin antennin pään. Istuskeltuani ja vedeltyäni antennista puolisen tuntia aloin tuntea kupin pohjaa. Litistin sitä ja sain kupin ulos. Ja se sattui. Harjoittelin kupin kanssa aina kotona ollessani.

Sitä seuraavat kuukautiseni alkoivat neljä päivää sitten. Pari päivää sitten huomasin kuppini haisevan todella pahalle. Keitin sitä, ja haju lieventyi. Tänään aion liottaa kuppia vielä kylmässä vedessä johon on sekoitettu runsaasti Lactacydiä. Toivon mukaan haju lähtee kokonaan. Myös haamuvuotoa tulee toisinaan, joka ärsyttää. Luulen että se loppuu kun käyttöä vielä harjoittelee. Nykyään kupin käyttö sujuu vaivoitta, ja olen todella iloinen että opettelin käyttämään sitä.

Suosittelen kuppia lämpimästi ihan kaikille!

Maura, 15 v.

kirjoitettu vuonna 2008

Löysin Kuukuppikunnan sivut netistä ja kiinnostuin kupista, tämä tapahtui kesällä 2007. Kypsyttelin ajatusta äidilleni kertomisesta muutaman päivän, hän ei ole mikään ymmärtäväisin ihminen varsinkaan tällaisissa asioissa. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja kysyin äidiltäni: "Ootko ikinä kuullut sellasesta kuukupista?" Hän vastasi kuulleensa ja miettineensä itsekin kupin hankkimista. Tilasimme siskolleni, itselleni (meille DivaCupit kokoa 1) ja äidille (Lunette, koko 2) kupit heti samana päivänä. Näinkin päin voivat asiat siis mennä. :D

Kun kuppi tuli postissa kokeilin sitä heti innokkaana, huonoin tuloksin. Onnistuin puhkaisemaan immenkalvoni testaillessani ja muutenkin koko toimenpide – etenkin kupin poisotto – sattui todella paljon. Ehdin käydä Kuukuppikunnan foorumillakin päivittelemässä tilannettani kunnes menkkani alkoivat ja kokeilin kuppia uudelleen. Alussa ohivuotoja ja ongelmia oli, mutta kun löysin omanlaiseni tekniikan on kuppi ollut korvaamaton.

Nykyään ajattelen useinkin kuppia tyhjentäessäni, millainen hyöty siitä on. Ekologisuus on tärkein plussa, ainakin teen jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi! Toiseksi. rakastan sitä, ettei kuukautisia tunne ollenkaan. Ennen koulupäivät olivat tuskaa kun pelkäsin tauotta ohivuotoja tai tamponin pettämistä. Olen mainostanut kuppia innokkaasti myös kavereilleni ja toivon todellakin että he kokeilevat sitä.

Outi, 29 v.

kirjoitettu vuonna 2007

Olen jotenkin aina karttanut kaikkea hörhöilyä. Siksipä on ollut vaikea myöntää itselleen ja erityisesti kavereilleen, että niin kantoliina kuin perhepetikin ovat osoittautuneet mainioiksi jutuiksi. No, ne eivät kyllä enää ole käytössä.

Kuukautiseni ovat aina olleet runsaat ja haitanneet elämääni jo 15 vuotta. Olen käyttänyt siteitä, koska tamponit eivät minulle sopineet. Viime vuodet ovat kuluneet raskaana tai imettäessä, eikä kuukautisista ole ollut vaivaa. Kun kuopuksemme täytti vuoden aloin käyttää ehkäisyrengasta. Kuukautiset olivat niukemmat kuin tavallisesti, mutta muuten hormonaalinen ehkäisy ei tälläkään kertaa sopinut minulle. Vuoden kärvistelin renkaan kanssa, kunnes luovuin siitä. Huolenani olivat nyt pian alkavat normaalit kuukautiset ja niiden hoito pois päiväjärjestyksestä.

Netin keskustelupalstalla kuukuppi nousi aina välillä otsikoihin. Se kuulosti mielestäni kamalalta enkä edes vaivautunut selvittämään, minkälainen kapistus oli kyseessä. Näin jatkui kuukausia, kunnes kerran erään keskustelun jälkeen päätin etsiä netistä tietoa kupista. Viiden minuutin miettimisen jälkeen tilasin itselleni Mooncupin ja nyt elämäni on tältä(kin) osin ihanaa. Kuukupin käyttö sujui heti ekasta päivästä alkaen, enkä enää aio ikinä käyttää siteitä! Kuukuppi on huomaamaton, kätevä ja kertakaikkiaan loistava keksintö. Ei tarvitse enää tuhlata rahaa ja ympäristöä. Vihdoin voin elää täyttä elämää kuukauden jokaisena päivänä, uida, harrastaa ja touhuta lasten kanssa. Kaikki epämiellyttävät hajut ovat historiaa – myös roskakorista. Kun olen liikenteessä, ei tarvitse huolehtia onko varasiteitä, ei tarvitse miettiä, mihin vanhan siteen käärisi, eikä kuppia edes tarvitse tyhjentää usein.

Jaana, 14 v.

kirjoitettu vuonna 2007

Kuulin kuukupista vuoden 2006 syksyllä, näin siitä silloin juttuja netistä ja lehdistä. Käytin kertissiteitä alle vuoden, luulin, että ne olivat "just parhaita" suojia. Kuullessani kuukupeista tajusin, että ehkä ne hiertävät ja hieman epäluotettavat siteet eivät olleetkaan kaikkein parhaimpia suojia.

Nyt tässä keväällä (tammikuussa -07) uskaltauduin hankkimaan sen, en kertonut kenellekään aikeistani kun en ollut itsekään ihan niin varma vielä. Ostin kuitenkin Luneten ja juttelin asiasta äitini kanssa. Lunette-kupin valitsin, koska se oli kotimainen ja kaikkein pienin koko. Myöskin se kirkas väri näytti ruskeaa miellyttävämmältä.

Ensimmäistä kertaa kuppia kokeilin kuivaharjoitteluna, joka oli ihan tajuttoman kivuliasta – enkä saanut kuppia sisääni. Nuo samat pikku treenit toistin viikon välein kun ehdin, ja aina noudatin ohjeita. Hetken jo melkein luovutin, kun ajattelin, että 13-vuotias on ehkä vielä aika nuori kupittelijaksi. Ei se asennus vaan onnistunut, mutta yritin kuitenkin.

Kuukauden päästä menkat vihdoin alkoivat, ja päätin heti kokeilla kuppiani uuden taittelutyylin kanssa. Ja menihän se! Eikä edes sattunut. Aina se hetki, kun kuppi aukeaa sisälläni, tai kun se soljahtaa ulos, tuntuu siltä että kaikki sisälmykseni tulisivat suusta ulos sillä hetkellä. Se hetki on kuitenkin niin nopea, ettei tunnu missään tapahtuman jälkeen.

Olen kupitellut nyt nelisen päivää ja yötä, ja kuppi on pitänyt lupauksensa: ei tunnu sisällä eikä vuoda yli/ohi. Antennista napsaisin pieniä pätkiä pois, ehkä se lähtee jossain vaiheessa kokonaan. Suosittelen kaikkia kokeilemaan kuppia – älkääkä luovuttako sillä kuppi palkitsee teidät vielä! ;D Ainoa ongelmani nyt on jäljelle jäänyt käyttämätön sidevarasto, jossa on monia pakkauksia...

Anne, 16 v.

kirjoitettu vuonna 2006

Luin kupista ensimmäistä kertaa Nyt-liitteen jutusta Kippis kupille. Kiinnostukseni heräsi heti, sillä kuukautiseni olivat vaikeat, ja tunsin oloni kamalan likaiseksi kuukautisten aikana. Vitsailimme aiheesta kaverin kanssa koulussa, ja silloin mietin ensimmäistä kertaa kuukupin hankintaa.

Ajatus muhi päässäni kuukausia, kunnes lopulta kesällä 2005 minulla oli ylimääräistä rahaa kupin verran. ;) Jahkailin tunteja Helsingin keskustassa kävellessäni ja lopulta suuntasin Ruohonjuureen, nappasin kupin ja maksoin sen naama punaisena miesmyyjälle. :)

Kerroin äidilleni kupista heti ensimmäisenä iltana, ja hän oli ihan innoissaan – mainostipa sitä myös työkaverilleen.

Alussa kupin sisäänasettaminen oli hankalaa, ja kun ensimmäisen kerran sain sen paikoilleen, oli hämmästys niin valtava, että aloin ronkkia Diva Cupiani saman tien pois. Eihän se sieltä suosiolla tullut, ja podin kupittelukammoa parin viikon ajan, kunnes rippileirillä tuli tositilanne ja kuppi pelasti minut. Siitä lähtien en ole koskaan luopunut Divastani – se on helppo, siisti, ja siinä tuntee olonsa raikkaaksi kuukautisten aikana. Suosittelen lämpimästi.

Suvi, 15 v.

kirjoitettu vuonna 2006

Mie näin kupista asiaa ekan kerran toisella kuukautissuoja-foorumilla. Kiinnitin siihen vähän huomiota ja selvitin mikä kuppi on. Ensin ajatus oli kaukanen, enkä ajatellu tilaavani semmosta, koska tulin hyvin toimeen kertiksillä. Kun siinä lueskelin kaikkien ajatuksia kupista, ja kuinka hyvä se on, syttyi ajatus päässä, että ehkä se olis hyvä mullekki. Yritin keskustella asiasta äitini kanssa, mutta tämä tyrmäsi kupin käytön kokonaan ja luokitteli sen epähygieeniseksi ja vaikka mitä. En kuitenkaan lannistunu tästä, vaan tilasin kupin salaa. Äitini kävi lunastamassa kupin kysyi mikä vemputin se oikein oli. Esittelin sille MoonCuppini ja silloin äitini hyväksy, että aioin käyttää kuppia.

Osasin asentaa kupin paikalleen heti ensimmäisellä asennuskerralla. Pois ottaminen tuotti vähän hankaluuksia, mutta sekin alkoi luonnistumaan nopeasti. Vähän olen huomannut miinuksena, että minulle tulee paljon haamuvuotoa aina ko tyhjennän kupin ja sitä sitten vuotaa alushousuihin. Mutta tämä ongelma ratkesi, kun aloin tekemään alapesua aina tyhjennyksen yhteydessä.

Tykkään myös uida tosi paljon, ja kuppi osoittautui mainioksi tässäkin asiassa. Ensimmäisenä vuotopäivänä menin jo uimaan, eikä kuppiin mennyt tippaakaan vettä, eikä vuotanut ohi. Kupin ansiosta pystyn uimaan milloin vain. Olen suositellut tätä ystävilleni, mutta he eivät ole olleet niin innoissaan itselleen tilaamisesta, mielellään ovat toki kuunnelleet kuinka hyvä kuppi on. Suosittelen myös muille! ;)

Leena, 24 v.

kirjoitettu vuonna 2006

Seikkailin näillä nettisivuilla vuosi sitten, mutta ajatus kupista tuntui hankalalta ja ällöttävältä ja kun tamppoonit olivat ihan ok, eikä menkat häirinneet elämää, niin en miettinyt asiaa sen kummemmin. Jostain syystä eksyin takaisin näille sivuille ja luin läpi käyttäjäkokemuksia. Ajattelin, että ei voi tyrmätä ennenkuin kokeilee ja niin ostin suomalaisen Lunette-kupin.

Olin varautunut vastoinkäymisiin ja lukenut ohjeita ja neuvoja. Käyttöönotto sujui yllättävän helposti, kupin pois ottaminen tuotti aluksi ongelmia, mutta antennin poistamisen jälkeen sekin alkoi sujua.

Nyt tekisi mieli lyödä päätä seinään omien ennakkoluulojen takia. 12 tunnin vaihtoväli on taivas, eikä kupin käyttö ollutkaan ällöttävää, tällä hetkellä ajatus tampooneista tuntuu ällöttävältä, siteistä puhumattakaan.

Meri, 17 v.

kirjoitettu vuonna 2006

Kuukupista kuulin ensimmäisen kerran syksyllä 2004 eräällä netin keskustelupalstalla, jossa oli myös linkki kuppimyyjän nettisivuille. Minusta idea vaikutti hyvälle, mutta unohtui. Myöhemmin samalla keskustelupalstalla joku linkkasi Kuukuppikunnan sivustolle, jota lueskelin innoissani. Äidille kerroin myös kupista, mutta hän suhtautui epäilevästi. Pienen suostuttelun jälkeen sain kuitenkin luvan tilata kupin ja äiti lupasi maksaa sen. Oma Divacupini tipahti postiluukusta maaliskuun 2005 lopussa. Kokeilin sitä heti ja se meni nätisti sisään eikä tuntunut yhtään, vaikka olikin näyttänyt ensin hervottoman isolta.

Tositoimiin pääsin huhtikuun aikana. Ensimmäiset kuukautiset kupin kanssa menivät nätisti ja ilman ohivuotoja. Tietenkin alku oli pesun yms. kanssa vähän totuttelua, mutta suuria ongelmia minulla ei ollut, eikä ole ollut vielä tähänkään mennessä.

Kuppini pelaa täydellä antennilla loistavasti ja on ollut todella mukava käytössä. On ihanaa unohtaa kuukautiset kokonaan loppuina kivutomina päivinä ja ensimmäisinä kipeinäkin päivinä on mukavaa, kun ei tarvi tamponien kanssa sählätä ja sörkkiä niin usein alapään herkkiä paikkoja. Kuppi on tehnyt kuukautisistani siedettävämmät ja muuttanut omaa suhtautumistani puolukkapäiviin. Enää en häpeä puhua menkoistani, vaan kerron mielelläni kupin toimivuudesta muillekin. Kertakäyttösuojiin en enää kuppiani vaihda!

Iina, 17 v.

kirjoitettu vuonna 2006

Kuukautiskuppi-nimi oli vilahdellut minun silmissäni jo vuoden päivät erinäisillä foorumeilla. Sillon en siihen niin huomiota kiinnittänyt. Eräällä kerralla ajattelin sitten lueskella keskustelua ja eksyin Kuukuppikunnan sivuille. Etsin tietoa ja keräsin rahaa. Pienen rahankeruunjälkeen marssin Mooncupin ostoon.

Kuppiin vaihdon suurin syy oli sen ekologisuus. Turhaa roskaahan ne kertakäyttösiteet tuottavat ja paljon. En enää halunnu lisätä sitä määrää. Toinen oli raha, itse kun kaikki siteet ja tampoonit jouduin ostamaan. Siteet kuivattivat ja hiostivat.

Vaikka kuppia olen vasta vähän aikaa käyttänyt, ei ole mitään ongelmia ilmennyt. Paikalleen asettaminen on helppoa, samoin pois ottaminen, eikä edes antennia ole tarvinnut katkoa. Mukavaa kupissa on se, että menkat voi tosiaan melkein unohtaa. Tampooni toi melkein saman tunteen, muttei kuitenkaan. Lyhyt vaihtoväli ja TSS:n pelko olivat arkipäivää.

Tyytyväinen olen ja suosittelen.

Johanna, 20 v.

kirjoitettu vuonna 2006

Kuulin kuukupista noin puoli vuotta sitten eräällä nuortenlehden nettisivulla. Aloin kiinnostumaan siitä todella koska ajattelin että ompas kätevä kapistus. Vain pari tyhjennystä riittää päivässä. Olen vielä koulussa ja valmistun yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi, eli rekkakuskiksi. Mietin että kuppi olisi erittäin kätevä juuri siinä hommassa. Ei tarvisi likaisin käsin vaihtaa siteitä tai tamponeja eikä tarvisi pelätä heti että koska tamponi päästää läpi. Siteet ruttautuivat aina peppuvakoon kiivetessä lavalle ja sitoessa kuormaa.

Kuppi oli kuin unelma tähän tarkoitukseen. Ei tarvi huolehtia että ehtiikö ajoissa huoltikselle vaihtamaan sidettä tai tamponia. :D

Kupeista ahmin kaiken tiedon täältä Kuukuppikunnan sivuilta, ja olen saanut selkeät ohjeet, joihin olen tyytyväinen.

Ensiksi ostin DivaCupin mutta se oli liian iso eikä asettunut oikein. Hain sitten pienemmän Mooncupin ja sen kanssa olen kuukautiset pärjännyt töissäkin loistavasti ilman ongelmia.

Kupin käytön harjoittelu ei tuottanut mulle mitään ongelmaa kun sain oikean kokoisen kupin käyttööni. Laitto tai poisotto ei tuottanut ongelmia vaikka odotin jotain alkukankeutta. Kuppia olen siis käyttänyt kuudet kuukautiset, antennia on hieman lyhennetty. Myös kupin "hoito" osoittautui nopeaksi toimenpiteeksi.

Olen ollut tyytyväinen kuppeilijana, enkä palaa takasin kertakäyttösuojien käyttäjäksi ellei ihan pakko ole. Myös olen huomannut ettei kuppi ärsytä ihoa niin paljoa kuin valkaistut siteet jotka hautoivat hirveästi. Ennen olin kauhuissani kun kesällä sai hiostella siteillä itseään mutta onneksi nykyään ei tarvitse ja kuppikuukautiset ei ole ongelma kesällä. Sitä ei todella huomaa ollenkaan. Kupin kanssa voi mennä bikineillä ottamaan aurinkoa ja saa uida antaumuksella.

Elina, 19 v.

kirjoitettu vuonna 2006

Kuulin kuukupeista siskoltani '04–'05 talvena ja kävin tuota pikaa ostamassa itselleni Mooncup-merkkisen kupin (koska siitä olin kuullut ensiksi). Jostain olen kuullut aiemminkin kupeista, mutta en ilmeisesti tarpeeksi... Olen nyt käyttänyt siis noin vuoden verran kuukuppia enkä vaihtaisi sitä mihinkään muuhun.

Kuppi tulee halvaksi, mikä sopii hyvin yhteen opiskelijabudjettini kanssa. :) Kuppi on ekologinen ja ekologisuuttahan yritän parhaani mukaan harjoittaa. Kuppi on mukava, huomaamaton, suht helppohoitoinen, ylivuodoton eikä aiheuta tulehduksia. :) Kuukautiseni ovat aina olleet erittäin hankalat, mutta kupin ansiosta kaikki muut hankaluudet ovat hävinneet paitsi kivut – joihin on kyllä lääkitys.

Ei tarvitse enää vaihtaa suojaa kun on liikkeellä – sen voi tehdä aamulla kotoa lähtiessä ja illalla kotiin tultaessa. Roskiksessa ei haise käytetyt siteet tai tamponit. Ei tarvitse erikokoisia tai eri imukykyisiä suojia kuukautisten eri vaiheissa. Varmasti hyviä puolia löytyy vielä lisääkin... En vaan keksi yhtäkään huonoa puolta kupista!

Alkukaan ei ollut niin hankalaa kuin olisin kuvitellut. Ensiksi olin toki ihmeissäni, kun en oikein tiennyt miten toimia, mutta nopeasti kuppi olikin jo paikoillaan. Seuraava pulma oli sen pois saaminen... Menin aivan paniikkiin kun kuppi ei heti ensimmäisellä yrittämällä tullut ulos ja paniikissahan mikään ei onnistu! Onneksi ymmärsin rauhoittua ja samalla tietenkin rentoutua. Kaikki sujuikin ihan hyvin. Lyhensin antennia aika paljon, mutta en uskaltanut leikata kokonaan pois. Toisella kerralla olikin hankalampaa ja käytin kestosidettä yön yli. Seuraavana päivänä sitten uusi yritys. Ei se vieläkään vaivoitta onnistunut, mutta pikkuhiljaa alkoi oikea tekniikka löytymään. Silloin tajusin ettei sillä antennillakaan edes tee mitään. Itse en ainakaan sitä tarvitse, pikemminkin se on vain tiellä. Nyt ei enää ongelmia ole, sujuu vaikka unissaan. :D

Olen yrittänyt kertoa ainakin läheisille ihmisille kupista ja usein he kuuntelevatkin kiinnostuneina. Siihen se sitten jääkin. Kuppeja pitäisi saada jollain tavalla "mainostettua"! Kaikki ovat niin kaavoihin kangistuneita...

Stina, 28 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Irkissä joskus vuosia sitten kuulin ensimmäisen kerran kestositeistä. Ne tuntuivat hullulle idealle, menolta taaksepäin kehityksessä. Muistin äidin puheet siitä, että 60-luvulla pestiin virkattuja siteitä ja kuivateltiin niitä lakanarivistöjen välissä piilossa naapureilta.

Seuraava aiheeseen liittyvä irkkikeskustelu oli kuukautiskuppi. Se, jos mikä, tuntui aluksi aivan pöyristyttävälle jutulle. Tamponien kanssa elämä oli ollut aina helppoa ja kierukan kanssa vielä helpompaa, kun ei tullut vuotoja viiteen vuoteen. Kun kierukka meni vanhaksi ja vaihdoin ehkäisymuotoa, tuli ajankohtaiseksi miettiä myös kuukautissuoja-asioita uudestaan.

Tässä vaiheessa minulla oli kokemusta myös itsetehdyistä kestovaipoista lapsellani, joten kertakäyttötuotteet eivät enää houkutelleet (hinta, epäekologisuus) ja ennakkoluulot kestotuotteita kohtaan olivat karisseet.

Tilasin DivaCupin, koska se vaikutti sopivimmalta minun tarpeisiini: pienikokoinen ja pitkä palautusaika. Alkuharjoittelu oli takkuista, onnistuin satuttamaan kynnen reunalla itseäni useaan otteeseen enkä löytänyt sopivaa korkeutta, jolle kuppi asettaa. Joko lyhennetty antenni törrötti liian ulkona tai sitten koko kuppi oli niin syvällä, etteivät nakkisormeni saaneet antennintöpöstä kiinni. Manasin kupin huitsin kuikkaan...

Kokemuksen karttuessa olen kuitenkin tullut sinuksi kupin kanssa. Ei se vieläkään aina täysin ongelmitta solahda paikoilleen tai luista ulos, mutta toisaalta osaan jo ottaa rennosti; ei kaiken tarvitse hoitua samalla silmänräpäyksellä. Usein jo pelkkä stressaaminen hankaloittaa, kun lihakset jännittyvät.

En juuri mainosta kupin käyttöä, mutta jos kuukautiset tulevat puheeksi, kerron kyllä kupistakin. Ymmärrän hyvin, jos kaveripiiri suhtautuu yök-reaktiolla. Sehän oli minunkin ensimmäinen kommenttini. Toivon, että ajatus kupista jää muhimaan ainakin jonkun mieleen, sillä se helpottaa elämää huomattavasti. En minä kuukautisista edelleenkään nauti, mutta kupin ansiosta elämä on ihan ok niiden aikana :)

Parasta kupissa on, ettei tarvitse laskeskella, montako tamponia tarvitsee viikonloppureissulle. Yksi kuppi riittää. Huonointa on, että julkisissa vessoissa ei aina ole lavuaaria, jossa kuppi pestä.

Minna, 29 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Kuulin kuukupista ensimmäistä kertaa joskus vuodenvaihteessa 2004/2005, kun eräs ystäväni hankki kupin. Itse epäröin; kuppi kiinnosti kyllä ekologisuuden vuoksi, mutta sisälle laitettava suoja tuntui ajatuksena epäilyttävältä, koska en ollut koskaan lämmennyt tamponeillekaan. Kun kuitenkin ystäväni kehui kuppia ja tutustuin tarkemmin asiaan ja luin käyttäjäkokemuksia, päätin itsekin antaa kupille mahdollisuuden, ja tilasin pienemmän Mooncupin keväällä 2005.

Kun kuppini saapui, kuukautiset olivat juuri loppuneet, enkä malttanut odottaa seuraavien alkua, vaan aloitin kuivaharjoittelun heti. Alku tuntui hankalalta; vaikka en suinkaan ollut kapeapaikkainen neitsyt, kuppia oli hankala työntää sisään ilman liukastetta, ja ohjeissa suositeltu liukuvoide taas teki kupista niin liukkaan että se ei pysynyt sormissa vaan lipsui lattialle. Sinnikkään ähellyksen jälkeen sain kuitenkin kupin sisälleni ja taas poiskin, ja laitoin sen kaappiin odottamaan kuukautisia.

Kun sitten kuukautiset alkoivat ja pääsin "tositoimiin", yllätyin positiivisesti. Kun vuoto toimi luonnollisena liukasteena, kuppi meni helposti sisään, ja aukesikin saman tien ilman mitään kommervenkkejä. Myös kupin poistaminen sujui vessanpöntöllä alusta alkaen sujuvasti. Olen nyt käyttänyt kuppia kolme kuukautta, ja yhtään ohi- tai ylivuotoa ei ole ollut. Vaikka kuukautiskipujen vuoksi en pystykään täysin unohtamaan kuukautisiani tai nauttimaan niistä, olen myös hyvin iloinen siitä, että ei enää tarvitse käyttää hiostavaa tai väärään paikkaan tarraansa liimaavaa kertakäyttösidettä. Ja mieskin on ilahtunut, kun vessassa ei enää ajelehdi likaisia siteitä ja niiden tarrapapereita... Myös ekologisuus on minulle tärkeä syy käyttää kuppia ja muista kestosuojia (runsaaseen valkovuotoon käytän kankaisia kesto-pikkuhousunsuojia).

Laura, 20 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Luin kuukupista joskus vuonna 2004 Tulva-lehdestä. Ihmettelin tuolloin, miten moinen voisi toimia, sillä jäin siihen uskoon, että kuppi olisi kovaa, joustamatonta kumia!

Noin vuotta myöhemmin eksyin kuukuppikunta.netiin ja luin tarkkaan lisätietoja kupista. Sitten liityin #kuukuppikunta-kanavalle ja kuppikeskustelun inspiroimana ostin eräänä maaliskuisena iltapäivänä pienemmän Mooncupin Helsingin Ruohonjuuresta. Kuppi tulikin tosi tarpeeseen, sillä ylioppilaskirjoitukset olivat käynnissä ja olin jo monta päivää saanut kituuttaa hiostavilla kertakäyttösiteillä. Kokeilin kuppia heti kotiin päästyäni, eikä sen paikoilleen saaminen tai poisto tuottanut suurempia ongelmia. Antenni tosin pilkisti ulos, joten leikkasin sen heti mahdollisimman lyhyeksi.

En enää koskaan halua käyttää kertakäyttösiteitä tai kuivattavia tamponeja! Kuppi muutti myös suhtautumistani kuukautisiin. Kupissa on hyvää kaikki se, mikä kertakäyttösuojissa on huonoa: se ei haise, se on varma, se on mukava ja helppo käyttää eikä se kuormita ympäristöä juuri ollenkaan.

Eveliina, 14 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Kuulin kupista sattumoisin nuorten keskustelupalstalta. Innostuin asiasta ja päätin tilata kupin heti rahavarojen salliessa sen. Joulun jälkeen oli "ylimääräistä" rahaa ja tilasin sitten MoonCupin.

Alussa kupin kanssa temppuilu tuotti vain tuskanhikeä ja ohivuotoja. En saanut sitä ollenkaan paikoilleen saatika aukeamaan. Kuppi lepäili kolme kuukautta kaapissa kunnes meni hermot tamponien kanssa ja päätin yrittää vielä. Löysin Kuukuppikunnasta monenlaisia niksejä miten kupin saa asetettua hyvin, ja lopulta opin sen itsekin. Poisotto onnistui myös ongelmitta.

Yöllä kuppi on verraton – ei tarvitse nukkua pikkuhousut jalassa. Ei hierrä tai lähde pois paikoiltaan, ei hiosta ja on kaikin puolin loistava.

Edullisuus ja ympäristöystävällisyys ovat tietenkin plussaa. Minulla meni aina viikkorahat siteisiin/tamponeihin, koska en kehdannut pyytää äidiltä rahaa niihin. Onhan kuppi kerralla kallis hankinta, mutta maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Koskaan aikaisemmin en ajatellut kertissiteiden olevan uhka ympäristölle, mutta Nyt-liitteen juttu sai minut ajattelemaan. Lehtijutun myötä aloin myös levittämään tietoa kupista, vaikkei itselläni sitä vielä silloin ollutkaan.

Minusta kuppi on niin loistava että laitoin jopa koulun vessoihin Kuukuppikunnan flaijereita. Jos on kumminkin joku, jolle kuppi ei sovi, suosittelen lämpimästi kestositeitä. Niitä on joinain huonoina kuppipäivinä tullut käytettyä, ja ovat totisesti mukavampia kuin kertakäyttöiset – ne hiostavat muovirätit.

Annariikka, 23 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Olin epätoivoinen siteiden ja tamponien aiheuttamien ongelmien kanssa. Siteet ärsyttivät ihoa, tamponit imivät vuodon lisäksi limakalvoilta kaiken luontaisen kosteuden ja altistivat tulehduksille. Selailin netissä kuukautisia koskevia keskusteluja ja ketjuissa alkoi vilahdella mainintoja kuukautiskupista, jota hehkutettiin aivan estoitta. Epäilin: "Eihän kuukautisista voi helpolla päästä! Kyllä tuossakin kapistuksessa pitää olla joku vika." Osa keskustelujen kommenteista oli yökkäilyä, mutta onneksi uskoin enemmän kupin käyttäjiä kuin niitä, jotka eivät olleet edes kokeilleet ja vastustivat sitä silti.

Tietoisena kupin olemassaolosta aloin pohtia seuraavia kuukautisiani eri kantilta. Luin Kuukuppikuntaa ja mietin, miten kuppi missäkin tilanteessa toimisi. Huomasin, etten kuppia kokeilemalla voi menettää mitään ja toivotin suojavaihtoehdon tervetulleeksi. Oma vaikeutensa oli kuppimerkin valinnassa, mutta päädyin tilaamaan pienen DivaCupin pidemmän palautusoikeuden takia. Olin varautunut siihen, että kupin käyttö vaatisi harjoittelua, mutta se meni oikein paikalleen ensimmäisellä yrittämällä ja poiskin aivan vaivattomasti. Hiukan nirhaavan antennin puolitin ja kun huomasin, etten tarvitse sitä mihinkään, leikkasin loputkin pois. Sen jälkeen kuppi ei ole tuntunut lainkaan.

Kuukautisiini suhtautumista kuppi on muuttanut nopeasti. Nyt kuukautisiin ei liity hiostusta, kutinaa, hajuja tai sietämätöntä ihoärsytystä, joka teki sidepäivinä jopa kävelemisen kivuliaaksi. Eniten kupin kanssa nautin hyvin nukutuista öistä, puhtaasta olosta ja siitä, että kuppi on minulle terveellisin vaihtoehto. Nyt helppouskin mahtuu samaan lauseeseen kuukautisten kanssa.

Miia, 25 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Kuukautiskupista kuulin irkissä Janiikalta. Ensimmäinen reaktio oli kysyvä, sen jälkeen kävin katsomassa DivaCupin ja MoonCupin sivuja ja vakuutuin asiasta. Päätin varmistaa itselleni mahdollisimman pitkän harjoitteluajan tilaamalla DivaCupin, jolla oli muita kuppimerkkejä pidempi palautusaika, vaikka MoonCupin läheisempi valmistusmaa houkuttelikin aikansa. Kun olin päättänyt minkä kupin tilaisin, varmistin vielä valmistajalta sähköpostitse, voinko käyttää kuppia NuvaRing -ehkäisyrenkaan kanssa. Kun varmistus asiaan tuli, tilasin pienemmän DivaCupin perjantaina, maksoin sen tiistaina ja sain sen torstaina ennen itsenäisyyspäivän viikolla 2004.

Kuivaharjoittelu oli hyvin lyhyt ja onnistunut, mitään suuria ongelmia siinä ei ollut. Tulikasteen kuppini sai jo seuraavana päivänä pikkujouluissa. En pelännyt ohivuotoja, vaikka sinä päivänä tuli ihmetyksen vallassa käytyä tavallista useammin vessassa ihmettelemässä sitä tosiasiaa, että pikkukupponen todellakin toimi. Miesporukassa jaksoin porukan ainoalle toiselle naiselle hieman hehkuttaa kupposta, joka säästi minut kaikelta tuskailulta jota kertakäyttösuojat aiheuttivat. Niukkavuotoisena siteitten käyttö harmitti, kun lähes käyttämätön piti hajun takia vaihtaa, tamponeissa kiukutti oikean imukyvyn löytämisen vaikeus, puuvillaköyden repiminen sisuksistaan ja arvailu, miten asetillisen tamponin osat hävittaisi. Ehkäisyrengaskin pysyy menossa mukana, vaikka laitankin sen DivaCupin valmistajan ohjeitten vastaisesti, kuppi ensin, rengas sitten. Muuten tuntuisi siltä, että kaikki ei mahdu mukaan.

Myöhemmin havaitsin että kuukautisten aikana kohdunkaulani laskeutuu sen verran alas, että kuppi on laitettava äärimmäisen alas. Antennin lyhennettyäni puolisenttiseksi se ei enää tuntunut – mielessä on kyllä käynyt MoonCupin hankkiminen, se kun olisi lyhyempi. DivaCup kuitenkin toimii hyvin eikä varsinaista tarvetta kupin vaihtoon ole. Uuden kupin hankkiminen tullee ajankohtaiseksi vasta jos ja kun lapsia on tullut hankittua, silloin ostan MoonCupin.

Nyt olen kupistani täysin rinnoin ylpeä. Jotenkin tiedostan olevani nainen paljon enemmän kuin ennen, eikä naiseus tunnu enää kiroukselta kerran kuussa rapisevine ja hiostavine siteineen. Kerta kaikkiaan loistava keksintö!

Hanna, 36 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Hankin uteliaisuudesta ensimmäiset kestositeeni vuonna 1999. Ruohonjuuresta löytyi hyviä siteitä, ja kavereiden kautta hankin USA:sta vähän hienompia viininpunaisia ja maastonvihreitä kangassiteitä. Käyttäminen oli mukavaa, eikä peseminenkään ollut erityisen ongelmallista.

Viihdyin noihin aikoihin usalaisilla nettipalstoilla, joissa alettiin vähitellen hehkutella kestositeiden lisäksi Keeper-nimistä vekotinta. Kenelläkään kokeilleella ei ollut mitään pahaa sanottavaa, päinvastoin. Sellaista ylistyksen määrää ei voinut vastustaa, joten tilasin Keeperini USA:sta syksyllä 2000. Joulukuisena ruuhkapäivänä sain sitten hakea sen Helsingin tullipostista. Keski-ikäinen miespuolinen tullivirkailija sitten kuunteli epämääräistä selostustani kuukautisveren keräävästä kupista ja keksi jostain sille sopivan tullimaksun.

Ensi näkemältä kuppi vaikutti isolta. Miten ihmeessä tuon saisi sisälleen? No, vakuutin itselleni, että kaksi lasta alateitse synnyttänyt nainen saisi varmasti kupin sisälleen. Ei se nyt niin iso sentään ollut. Tahdon voimalla survoin kupin sisääni vessanpöntöllä istuessani ja pyöräytin. Siellä oli. Eikä tuntunut missään.

Keeper oli totisesti kuin taivaan lahja. Tamponeista en pitänyt, enkä tähän päivään mennessä ole saanut tamponia sisälleni ilman asetinta. Kangassiteet voittavat kertakäyttöiset mennen tullen, mutta on niissäkin vaivansa kuppiin verrattuna. Keeperin kanssa ei tullut mitään ongelmia minkään asian suhteen. Löysin nopeasti minulle sopivan tavan saada se sisälle ja sitten taas ulos. Ohivuoto-ongelmiakaan ei ole ollut. Keeperin hännän leikkasin lyhyeksi, sitä lienee puoli senttiä jäljellä. Ei sitä häntää mihinkään tarvitse.

Käytännössä kupin käyttö on hyvin simppeliä. Kuukautisten aikaan pitää vain valita kaupungilla liikkuessa sellainen vessankoppi, jossa on oma lavuaari. Silloin on helppo tyhjentää ja huuhtoa kuppi. Hätätilassa onnistuu kyllä vaikka vesipullon avulla kupin huuhtominen. Niin tein partioleirillä pari vuotta sitten.

Vielä nytkin, neljän vuoden kuppikäytön jälkeen, tunnen joka kuukausi suurta iloa kupin tuomasta vapaudesta. Muistan liian hyvin kaikki ne vuodet, kun iltaisin vuorasin alushousut monella siteellä, ja silti heräsin verisissä lakanoissa. Nyt voin nukkua vaikka alasti! Ja halvaksikin kupittelu tulee. Ei ole vielä tullut tarvetta uuteen kuppiin. Kauniit kestositeet ovat jääneet lähes vaille käyttöä. Ja kaikki ne tamponit ja kertakäyttösiteet, joita minulla oli varastossa neljä vuotta sitten, ovat edelleenkin hyllyllä. Ei tulisi mieleenikään käyttää, kun niin paljon mukavamminkin voi kuukautisiaan viettää.

Kantoliinojen jälkeen kuukautiskuppi on paras naisen elämänlaatua parantava keksintö!

Arla, 40 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Kuulin kupista, tai itseasiassa luin, iltapäivälehdestä joulun alla 2004 ja silloin kiinnostuin asiasta. Minusta ajatus kupista kuulosti hyvältä siksi, ettei enää tarvitsi raahata kaupasta siteitä ja tamponeja ja sitten miettiä niiden hävitystä. Samaan aikaan tyttäreni löysi netistä tietoa kupista ja ehdotti sellaisen tilaamista sekä itselleen että minulle. Suostuin siihen, eikä mennyt montaakaan päivää kun kupit saapuivat ja pääsin testaamaan omaani; kuppi on Divacup kokoa 2, sillä minulla on kaksi lasta.

Kuppi on toiminut käytössä loistavasti, ensi alkuun oli vähän hankalaa sen poistaminen, mutta kun sen oppii niin se on todella helppoa. Olen varmuuden vuoksi pitänyt pikkuhousunsuojaa varmistamassa kupin toimintaa ja etenkin alussa tuntui etten osannut asettaa kuppia ihan oikein, mutta nyt sekin alkaa sujua ja lisäsuojaa ei oikeastaan tarvitsisi, mutta varmuus ennenkaikkea... Huonoja puolia jos pitäisi mainita niin melkein 30 euron sijoitus tuntui suurelta, mutta pianhan tuokin on säästetty kun enää ei tarvitse ostaa kertakäyttösuojia...

Nyt kun olen kuppia muutamien kuukautisten aikana käyttänyt, olen ajatellut ryhtyä mainostamaan tätä tuttavillenikin; niin mainio pikkukapistus se on... :D

Ellu, 16 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Luin kupista ensimmäisen kerran netistä, eräältä keskustelupalstalta. Kuppi kuulosti heti mielettömän hyvältä idealta mielestäni. Parin vuoden ajan olin käyttänyt kestositeitä ja sienitamponeja tavallisten kertakäyttötuotteiden rinnalla, mutta sienet olivat vähän jo hajoilleet, ja uusien tilaaminen oli suunnitelmissa. Kun kuulin kuukupista, unohdin sienet ja aloin harkita kupin ostamista.

Kupissa viehätti lähinnä ekologisuus; pyrin muillakin valinnoillani rasittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän, miksen siis myös kuukautissuojissa. Tietysti hintakin houkutti; tein omia laskelmia ja totesin kupin huomattavasti halvemmaksi vaihtoehdoksi kuin kertakäyttösuojat. Päätin tilata kupin, ja muiden käyttäjäkokemuksia lukemalla päädyin DivaCupiin. Kuppi tuli, ja odottelun jälkeen menkatkin. Alku aina hankalaa, sanotaan, mutta alkoihan se kupin laittaminen ja poisottaminen sitten sujuai... :) Myös muiden käyttäjien kokemusten lukeminen netistä helpotti, sain ihan uusia vinkkejä kupin käyttöön.

Jo ensimmäisten "kupittelumenkkojen" jälkeen olin täysin myyty. Siteiden kanssa inhotti märkyys ja haju, ja tamponia piti vaihtaa pirullisen usein. Kuppi ei tunnu miltään, kun sen osaa asettaa oikein, tyhjentäminen on helppoa ja kuppia voi käyttää koko menkkojen ajan öisinkin. Ei enää niitä aamuja, kun noustessa tuntee miten veri valuu siteeseen, tai kun huonon nukkuma-asennon takia sänky ja vaatteet on veressä...

Huonoa kupissa on tietysti se, että kertasijoitus oli ainakin omalle kuukausirahasummalleni aika iso, mutta aika pianhan tuo on itsensä takaisin maksanut, kun ei tarvitse siteitä eikä tamponeja ostella. Käytön opettelukin on hieman hankalampaa kuin vaikkapa tamponin kanssa, mutta eihän kukaan ole seppä syntyessään... Harmittaa se sidevuori, jonka olen saanut aikaan ennen kuin kuulin kupista. Ensimmäisistä käyttökerroista lähtien oli selvää, ettei paluuta entiseen ole, niin ihastunut olen tuohon pikku kapistukseen. Mistään hinnasta en siirtyisi takaisin siteisiin ja tamponeihin, ja voin erittäin lämpimästi suositella kuppia kaikille. :)

Janiika, 23 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Sain tietää kuukautiskupista sattumalta, kun luin erään nettitutun käyttökokemuksia. Kiinnostuin kupista heti, vaikka minun olikin vaikea uskoa, että tällainen elämää helpottava kapistus olisi todella keksitty ja että se todella toimisi. Kyselin hieman tarkemmin, ja tuttavani vastausten ja yllytyksen rohkaisemana uskaltauduin tilaamaan oman kupin melkeinpä samantien. Päädyin tilaamaan Divan, sitä tuttukin käytti. Pisin palautusaika, mitta-asteikko ja lyhin antenni vaikuttivat myös valintaan.

Ensimmäinen kupinkäyttökerta tuli vähän lyhyellä varoitusajalla, menkat alkoivat yllättäen vuorokautta aikaisemmin kuin piti, juuri ennen baari-illan alkua. En malttanut lykätä kupittelun aloittamista seuraavaan päivään, joten päätin lähteä liikenteeseen kupin kanssa, vaikken ollutkaan sen toimivuutta "turvallisissa" oloissa testannut. En ollut myöskään kuivaharjoitellut kupin kanssa lainkaan, ja etukäteen hieman hirvitti, että mitähän tästä nyt tulee. Mitä jos en saakaan kuppia paikalleen, tai yrittämiseen menee tuntitolkulla aikaa?

Hermoilin suotta, sillä kuppi solahti paikalleen ihan yhteistyökykyisesti, ja aukesikin ongelmitta. Kuppi kuitenkin tuntui ikävästi, antennin tökkiessä, joten hetken tilannetta punnittuani tartuin saksiin ja nipsaisin koko hännän pois. Sen jälkeen kuppi lakkasikin tuntumasta. Muutaman seuraavan minuutin ajan hehkutin kuppia baariseuralleni: "Se on mun sisällä! Se ei tunnu! Se ihan oikeasti on mun sisällä, eikä tunnu!".

Kuppi sai siis tulikasteensa yökerhossa, tanssijalan vipattaessa. Pikkuhuppelissa suoritettujen vessareissujen yhteydessä ihastelin kupin hienoutta, tippaakaan ei tullut ohi. Samalla onnittelin itseäni siitä, että vältyin tamponien kanssa sähläämiseltä.

Kupin poistaminenkaan ei tuottanut mitään suurempia ongelmia, tekniikkalajihan sekin on. Kupin taitteleminen poisotettaessa tuotti alkuun jonkin verran vaikeuksia, jolloin kupin leveimmän kohdan ulosluiskahtaminen tuntui hieman epämukavalta, muttei kuitenkaan varsinaisesti sattunut. Kokemuksen myötä kupin käsittely sujuu aina vaan paremmin ja nopeammin, useimmiten jopa melkoisen siististi. Kertaalleen olen kupin onnistunut lipsauttamaan vessanpönttöön, kun se pentele oli niin liukas. Eihän siinä muu auttanut kuin salamannopea koukkaus, ei näin kalliita vekottimia tuolla tavoin saa hukata.

Kupinkäyttäjäksi siirryttyäni en enää muita suojia huoli, enkä kupistani luovu, vaikka aseella uhattaisiin. Kertaakaan ei ole tullut ohivuotoja, kuppi ei tunnu lainkaan, voin nukkua menkkojenkin aikaan alasti, ja mikä parasta, minun tarvitsee kiinnittää huomiota menkkoihini vain kahdesti vuorokaudessa.

Ei enää tamponien kuivattamia limakalvoja, ei persvakoon liimaantuvia, hiostavia ja ärsyttäviä siteitä, ei mukana kannettavaa tamponiarsenaalia, ei haisevaa vessanroskista, ei suunnattomia jätevuoria, ei TSS-riskiä. Kupin myötä olen jopa alkanut odottaa menkkoja, eikä minun tarvitse enää suunnitella menojani kalendaaristen vaivojen mukaan.

Kupittelu on ollut ennen kaikkea vapauttava kokemus, ja usein tekisi mieli käydä levittämään ilosanomaa, jopa ventovieraille vastaantulijoille. Niinpä tämä kupin eduista löytyvä "kukaan ei tiedä, milloin sinulla on kuukautiset" ei pidä kohdallani paikkaansa, pidän siitä itse kyllä huolen. Suhtautumiseni kuukautisiin onkin muuttunut rajusti, nyt kyseessä on suurinpiirtein hampaidenpesuun verrattavissa oleva toiminto, jossa ei ole mitään noloa ja josta voi aivan hyvin puhua häpeilemättä.

Jos pitäisi sanoa tässä vielä jotain muutakin kuin vain positiivisia asioita, niin mainittakoon, että kun totesin kupin toimivaksi kapistukseksi, minua alkoi ärsyttää aivan suunnattomasti se, ettei kukaan ollut kertonut minulle kupista aikaisemmin. Siteitä ja tamponeja käyttäessäni olin kerran kuussa valmis marssimaan suorinta tietä kohdunpoistoon, jos se vain olisi ollut mahdollista – ihan vain siksi, että menkat olivat kerrassaan ärsyttävät ja vaivalloiset ja epämukavat, ja olisin mielelläni hankkiutunut niistä eroon. Nyt tilanne on toinen.

Pia, 34 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Ensimmäinen havaintoni kuukautiskerääjistä oli se, että joku laittoi irkkikanavalle linkin Keeperin sivuille. Sitä siinä yhdessä naureskelimme ja yökkäilimme, Keeper näytti lähinnä vessatukosten avaamisen tarkoitetulta karhupumpulta... Mainitsinpa vielä miehelleni, että jos joskus tuommoisen haluan hankkia, niin minut saa välittömästi sulkea mielisairaalaan. NiinPÄ! En muista milloin Keeperin kauhistelu tapahtui tai saiko moista kapistusta edes vielä Suomesta silloin.

Tyttäreni (syntynyt helmikuussa 2002) käytti kestovaippoja, joten jossain vaiheessa, kun kuukautiset palasivat noin vuosi synnytyksestä, aloin harkita kestokuukautissuojia. Netistä löytyikin kuukautissuojille parikin kaavaa, joista valitsin malliksi diapersewing-sivuston viritelmän Olisihan noita valmiinakin saanut, mutta itse tehty on itse tehty. Omani ovat flanellisia, kosteussulkuna on muovitettu frotee. Kangassiteet hakkasivat käyttömukavuudessa kertakäyttöiset mennen tullen eikä pyykin pesukaan kovin iso vaiva ollut.

Juuri kun olin kerinnyt tottua ajatukseen kangassiteistä, kuulin Mooncupista, joka oli hinnaltaan huomattavasti edukkaampi kuin Keeper ja silikonisena näyttikin kivemmalta. Kokeiluehdotkin olivat niin hyvät, että irkkikanavallamme äiti toisensa perään tilasi oman kuppinsa. Joukolla niitä sitten odottelimme saapuviksi ja kokeilimme innolla.

Kun sain ensimmäisen kerran Kuukuppini käteen, näytti se melko pelottavalta ja isolta kapistukselta. Ikinä en ole tykännyt tamponeista ja Kuukuppihan oli jopa isompi kuin tamponit. Jännityksellä odottelin kuukautisia ja ensimmäisiä yrityksiä päästä sinuiksi kerääjän kanssa. En tajunnut koeajaa kuppia ilman kuukautisia ensin, vaan kokeilin vasta tositilanteessa. Aluksi laittaminen oli vaikeaa, ensimmäisen kerran taistelin varmaan puoli tuntia kuppia sisään ja taas pois, tuntui ettei kuppi millään asetu paikoilleen ja tuntuikin inhasti. Nipsaisin lopulta koko teetin kupin kärjestä pois ja kuppi alkoi istumaan paremmin. Ensimmäisten kuukautisten piti oikein aktiivisesti päättää yrittää opetella kupin käyttöä, alku oli hankalaa. Ihmettelin, miten jotkut sanoivat, että eivät tunne koko kuppia tai että se on paras keksintö kautta aikojen. Kupin huoltaminen ja tyhjentäminen sinänsä eivät olleet vaikeita.

Toisen kierron aikana aloin jo tulla enemmän ja enemmän sinuiksi kuppini kanssa. Mitään varmistuksia (pikkuhousunsuojia tai siteitä) en kuppini kanssa käyttänyt, ohivuotoja ei ollut. Samalla kun kupin laittamisesta tuli automaattista ja helppoa, aloin ensimmäisen kerran sitten sen kun kuukautiset alkoivat joskus 11-vuotiaana, unohdella, että on se inha aika kuukaudesta. Olo oli vapaa ja huoleton, mikään ei hautonut eikä hiertänyt ja olo tuntui puhtaalta aikaisemman likaisen olon sijasta. Ja ainakin minulle tärkeä osa tätä uutta vapautta oli se, että sain nukkua myös kuukautisaikana yöni ilman ahdistavia alushousuja ja isoja yösiteitä. Välillä jopa ongelmaksi oli muodostua se, että hyvä kun muistin kupin tyhjentää, niin huomaamaton kuppi on kun siihen tottui. Kuppi myös tuntuu lyhentävän parilla päivällä kuukautisia, ehkä syynä on se, että kuppi saattaa muodostaa lievän imun? Mene tiedä, en valita. :)

Kuukuppini on ollut poissa käytöstä sitten tammikuun 2004, synnytin toisen lapseni lokakuussa 2004. Kumpikin lapsistani on syntynyt alatietä, eppareineen ja repeämineen. Toisen synnytyksen jälkeen en ole Kuukuppiani päässyt testailemaan, mutta mitään ongelmia ohivuotojen kanssa ei ainakaan ensimmäisen synnytyksen jälkeen ollut. Kuppini on tietenkin synnyttäneiden naisten mallia, toisaalta olen yli 30-vuotias eli sehän olisi suositeltu koko joka tapauksessa. Jälkivuotoon käytin kangassiteitä – oli ihanaa päästä sairaalasta kotiin ja saada mukavat kangassiteet hautovien muovilärpäkkeiden sijaan käyttöön. Saa nähdä milloin saan taas Kuppini käyttöön, viime kerralla imetys piti kuukautisia tosiaan poissa vuoden. Tosin ehkä Kuukupille löytyy käyttöä jo aikaisemmin, viimeksi minipillereiden aloitus aiheutti tiputtelua. Kuukautiskerääjäthän ovat siitäkin käteviä, että toimivat hyvin myös pienen tihkuvuodon kanssa.

Maria, 23 v.

kirjoitettu vuonna 2005

Kuukautiskupista kuulin ensimmäistä kertaa syksyllä 2004. Päätin hankkia asiasta lisätietoa ja päädyin erilaisille keskustelupalstoille. Kuppiin liittyviä ajatuksia tuntui olevan pääasiassa kolmea sorttia: moni, joka ei ollut kokeillut kuppia, piti sitä outona ja ällöttävänä. Toisaalta moni, joka ei ollut kuppia kokeillut, piti sitä hyvänä ja kokeilemisen arvoisena ideana. Käyttäjät tuntuivat pääasiassa olevan innoissaan loistavasta keksinnöstä. Vaikka kuppi mielestäni kuvissa vaikuttikin aika isolle, tuntui ajatus silti loistavalle. Keskustelupalstojen, nettikauppojen ja valmistajien sivustojen lueskelun jälkeen päädyin tilaamaan itselleni DivaCupin.

Itse en voi antaa lohdutuksen sanoja tai neuvoja niille, joilla on ollut ongelmia kupin asettamisen kanssa, sillä minulla ei ole ollut ongelmia kupin kanssa. Pieniä hankaluuksia oli kupin aukeamisen kanssa: minusta tuntui, että kuppi ei aukea lainkaan sisällä. Ja toisilla on ongelmia, että kuppi aukeaa jo ennen kuin se on sisällä... Parin pyöräytyksen jälkeen kuitenkin tuntui, että kuppi on loistavasti paikoillaan. Ohi-/ylivuotoja ei ole ollut.

Ihmettelin myös sitä, että minulla tappi ei tuntunut lainkaan, sillä lähes jokainen käyttäjä tuntui keskustelupalstoilla kertovan, että ensitöikseen olivat katkaisseet lähes koko tapin pois. Oletin sen hiertävän ja hankaavan, mutta ajattelin kuitenkin kokeilla aluksi pitää koko tapin. Eikä ole ongelmia sen suhteen ollut.

Kuukautisteni alkuaikoina käytin siteitä, mutta siirryin nopeasti tamponien käyttäjäksi. Niidenkään kanssa ei ole ongelmia ollut. Kuitenkin tiedän, että takaisin tamponeihin ei tule siirryttyä. Mukavinta kupissa on se, ettei tarvitse kantaa vaihtosuojia mukana. Ainoana ongelmana on se, että kupin kanssa menkat melkein unohtuvat...

Johanna, 21 v.

kirjoitettu vuonna 2004

Kuulin kuukautiskupista ensimmäistä kertaa aivan sattumalta. Surffailin ajan kuluksi uusilla foorumeilla ja huomasin threadin, jossa kuppeja käsiteltiin. Aloittaja oli kupin vasta myös löytänyt, kertoi siitä muille ja lupasi jakaa ensimmäiset kokemuksensa lautalaisten kanssa. Threadista kehkeytyikin varsin pitkä ja myönteisten kokemusten myötä aloin itsekin innostua kupin eduista, haittapuolia en juurikaan asiassa nähnyt. Harkitsin muutaman päivän ja päädyin lopulta tilaamaan. Divaan päädyin mitta-asteikon, vuoden palautusoikeuden ja lyhyen antennin takia.

Ensimmäinen käyttökokemus ei ollut kovin mairitteleva, tekniikka kun ei ollut kovin hallussa, ja onnistuin itseäni telomaan, muhkeiden kirosanojen kajahdellessa kylppäristä; milloin nipistin itseäni tai milloin kuppi lävähti ennen aikojaan auki. Mutta paikalleen laitettuna kuppi kuitenkin piti kutinsa, jos ei sisäänlaitto/poistamishankaluuksia laskettu. Antennia myös lyhensin reippaasti, sillä se tökki ikävästi kävellessä. Missään harjoittelun vaiheessa en harkinnutkaan luopumista, sillä useissa lähteissä neuvottiin kärsivällisyyttä. Ja niinhän siinä kävi, että ns. tekniset hankaluudet tuli karistettua melkeinpä toisella kierrolla pois päiväjärjestyksestä. Jopa kupin kaveriksi tilaamani kestositeet ovat jääneet lähestulkoon ilman käyttöä.

Eniten olen kupissa pitänyt sen tuomasta huolettomuudesta, vapaudesta; Pari tyhjennyskertaa päivässä riittää, ja kupin materiaalin vuoksi ei tarvitse hätäillä TSS:n vuoksi, hajuhaittojen ja muhivien bakteerien ollessa vain muisto menneestä. Pois en ole vaihtamassa. :)